Katon pesu ja sammaleenpoisto – pelti, tiili ja huopa
Kun tiilikatto pesu tulee ajankohtaiseksi, syy näkyy yleensä kauas: katolle on kasvanut vihreää sammalta, harmaata jäkälää tai tummia leviä. Sama ilmiö koskee kaikkia kattomateriaaleja, sillä sammal ja jäkälä viihtyvät niin betonitiilellä, peltikatteella kuin huovallakin, etenkin pohjoispuolen lappeilla ja puiden varjostamilla katoilla. Kyse ei ole vain ulkonäöstä: kasvusto pidättää kosteutta ja lyhentää katon käyttöikää.
Tässä artikkelissa käymme läpi, miksi sammal on katolle haitallista, miten pelti-, tiili- ja huopakatto pestään turvallisesti, mitkä pesuaineet tehoavat ja milloin pesu kannattaa jättää ammattilaiselle. Lue myös laajempi opas siitä, miten kattoremontti etenee Kymppiremonttien kanssa, jos pesun yhteydessä paljastuu korjaustarvetta.
Kymppiremontit on suomalainen perheyritys, joka tekee yli 800 remonttia vuodessa, yli 16 vuoden kokemuksella (perustettu 2009). Olemme nähneet sadoilla katoilla, mitä sammal ja väärin tehty pesu saavat aikaan, ja tiedämme, milloin katto pelastuu pesulla ja milloin se on jo pesun tuolla puolen.

Miksi sammal on katolle haitallista?
Sammal ja jäkälä ovat katolle haitallisia, koska ne pidättävät kosteutta katteen pintaa vasten ja hidastavat veden valumista. Kun kosteus ei pääse kuivumaan, katemateriaali rapautuu nopeammin, ja toistuva jäätyminen ja sulaminen irrottavat pintaa pala palalta.
Kasvuston juuret tunkeutuvat ajan myötä katteen huokosiin ja saumoihin. Betonitiilellä jäkälä syövyttää tiilen pintaa ja nopeuttaa pakkasrapautumista. Peltikatolla sammal kerää kosteutta maalipinnan ja kiinnikkeiden ympärille, mikä edistää ruostumista. Huopakatolla kasvusto sitoo kosteutta bitumipintaan ja irrottaa suojaavaa sirotetta. Lisäksi sammalpatja tukkii helposti rännit ja syöksytorvet, jolloin vesi padottuu katolle, ja patoutunut vesi on yksi yleisimmistä vuodon aiheuttajista.
Katolla viihtyy kolme eri kasvustoa, ja ne kertovat eri asioista. Levä näkyy tummina, harmaanvihreinä valumina ja on lähinnä kosmeettinen haitta. Sammal muodostaa paksumman, kosteutta pidättävän patjan, joka on katteelle selvästi haitallisempi. Jäkälä kasvaa hitaasti mutta sitkeästi kiinni pintaan ja on vaikein poistaa. Kaikki kolme viihtyvät samoissa olosuhteissa: varjoisilla, pohjoiseen viettävillä lappeilla, puiden alla ja kohdissa, joihin aurinko ja tuuli eivät pääse kuivattamaan kosteutta. Juuri siksi sama talo voi olla toiselta lappeeltaan puhdas ja toiselta vihreä, ja juuri näihin kohtiin pesu kannattaa kohdistaa.
Sammaleen haitat tiivistettynä:
- Kosteuden pidätys: kate ei pääse kuivumaan, rapautuminen nopeutuu.
- Pakkasvauriot: kosteus jäätyy ja irrottaa pintaa, etenkin betonitiilellä.
- Tukkeutuneet rännit: irtoava kasvusto valuu sadevesijärjestelmään ja padottaa veden.
- Lyhentynyt käyttöikä: hoitamaton kasvusto voi viedä katolta useita vuosia käyttöikää.
Sammal ei siis ole pelkkä kauneusvirhe. Se on merkki siitä, että katto kaipaa huoltoa, ja oikea-aikainen pesu on edullisin tapa pidentää katon ikää.

Pelti-, tiili- ja huopakaton pesu
Jokainen kattomateriaali pestään eri tavalla. Yleisin virhe on pestä kaikki katot samalla kovalla painepesurilla, joka voi tehdä enemmän vahinkoa kuin sammal itse. Kattoturvallisuuden ja katemateriaalien hoidon perusperiaatteet on koottu kattoalan yhteiseen Kattoliitto ry:n Toimivat Katot -ohjeistukseen, johon nojaamme myös omassa työssämme.
Alla oleva taulukko tiivistää, miten kukin katemateriaali pestään turvallisesti ja mitä kannattaa välttää:
| Katemateriaali | Paine | Menetelmä | Vältä |
|---|---|---|---|
| Tiilikatto (betoni) | Matala | Harjaus + sammaleenpoistoaine | Kova painepesu, joka rapauttaa pinnoitteen |
| Huopakatto (bitumi) | Erittäin matala | Kevyt harjaus + huuhtelu | Painepesuri, joka irrottaa suojasirotteen |
| Peltikatto (maalattu teräs) | Matala | Pehmeä harja + mieto pesuaine, ylhäältä alas | Kova suihku saumoihin ja kiinnikkeisiin |
Tiilikaton pesu
Tiilikatto pesu aloitetaan poistamalla irtonainen sammal ja jäkälä varovasti harjaamalla, minkä jälkeen pinta käsitellään sammaleenpoistoaineella. Betonitiili kestää kohtuullista painetta, mutta liian kova suihku rapauttaa tiilen pintaa ja voi irrottaa vanhan pinnoitteen. Siksi suosittelemme matalapaineista pesua ja kemiallista käsittelyä mekaanisen jynssäämisen sijaan. Lue tarkemmin tiilikaton huollosta, jossa käsittelemme myös harjatiivisteet ja rikkoutuneet tiilet.
Huopakaton pesu
Huopakatto sammaleen poisto vaatii erityistä varovaisuutta: huopakattoa ei saa koskaan pestä painepesurilla. Bitumipinnan suojaava sirote irtoaa kovasta suihkusta, ja kate menettää sään- ja UV-kestonsa. Huopakatolta sammal poistetaan kevyesti harjaamalla ja huuhtelemalla matalalla paineella, ja kasvuston uusiutumista hillitään levitettävällä sammaleenpoistoaineella. Tarkemmat huolto-ohjeet löydät huopakaton huolto-oppaasta.
Peltikaton pesu
Peltikatto pesu on materiaaleista hellävaraisin tehdä, mutta tässäkin maltti on valttia. Maalipinnoitettu teräskate pestään pehmeällä harjalla ja miedolla pesuaineella, ja huuhtelu tehdään ylhäältä alaspäin niin, ettei vettä paineta saumojen alle. Liian kova paine voi naarmuttaa maalipintaa ja päästää kosteuden kiinnikkeisiin. Pohjoispuolen lappeelle kertyvä sammal lähtee yleensä jo miedolla pesulla, kun se tehdään säännöllisesti.

Pesuaineet ja menetelmät
Oikea peltikatto pesuaine, ja yhtä lailla tiili- ja huopakaton pesuaine, on katemateriaalille soveltuva, mieto ja huuhdeltava tuote. Varsinaiset sammaleenpoistoaineet ovat biosideja, eli niiden myynti ja käyttö on Suomessa luvanvaraista ja valvottua. Käytä vain valmisteita, jotka löytyvät Tukesin biosidivalmisterekisteristä, ja noudata pakkauksen annosteluohjetta. Näin teho riittää eikä ympäristöä kuormiteta turhaan.
On hyvä erottaa kaksi eri tuotetta toisistaan. Sammaleenpoistoaine tappaa olemassa olevan kasvuston, ja sen vaikutusaika on tyypillisesti useita tunteja vuorokauteen. Osa valmisteista jätetään pinnalle pidemmäksikin aikaa irrottamaan kasvustoa sateiden mukana. Suoja- eli estoaine taas levitetään puhtaalle katolle hidastamaan uuden sammaleen ja jäkälän kiinnittymistä. Älä käytä klooripohjaisia kotitalouspuhdistusaineita katteella: ne voivat haalistaa pinnoitetta, syövyttää metalliosia ja valua hallitsemattomasti ympäristöön. Pysy katemateriaalille tarkoitetuissa, Tukesin hyväksymissä valmisteissa.
Pesumenetelmän valinta on yhtä tärkeä kuin aine:
- Matalapaine ja harjaus: turvallisin yhdistelmä lähes kaikille katoille.
- Sammaleenpoistoaineen annostelu: levitetään puhtaalle, kostealle pinnalle ja annetaan vaikuttaa ohjeen mukaisesti.
- Vältä kovaa painepesua: se irrottaa pinnoitteen tiililtä ja sirotteen huovalta, ja vahinko on pysyvä.
- Suojaa ympäristö: peitä istutukset ja ohjaa valumavedet hallitusti, kun käytät kemikaaleja.
Pesun jälkeen kannattaa tarkistaa rännit ja syöksytorvet sekä huuhdella ne puhtaaksi irronneesta kasvustosta. Hyvin tehty pesu näkyy heti, mutta sammaleenpoistoaineen täysi teho kehittyy usein vasta viikkojen kuluessa, kun jäljelle jäänyt kasvusto kuivuu ja irtoaa sateiden mukana.
Milloin katto kannattaa pestä?
Paras aika pestä katto on keväällä tai alkukesästä, kun pakkaset ovat ohi ja sää on poutainen. Lämmin ja kuiva keli antaa sammaleenpoistoaineen vaikuttaa rauhassa, ja kate ehtii kuivua. Vältä pesua pakkasella, sillä jäätyvä vesi voi vaurioittaa katetta, sekä kovalla helteellä, jolloin aine kuivuu pinnalle ennen kuin se ehtii tehota. Säännöllinen, kevyt huoltopesu muutaman vuoden välein on aina parempi kuin harva ja raju kertarutistus: mitä paksummaksi kasvusto pääsee, sitä kovempaa ja katteelle riskialttiimpaa pesua se vaatii.
Itse vai ammattilainen?
Matalan harjakaton lappeen voi kokenut ja varustautunut omakotiasuja pestä itse, kunhan turvallisuus on kunnossa. Käytännössä raja tulee kuitenkin nopeasti vastaan: katolla työskentely on yksi kotitalouden vaarallisimmista töistä, ja jyrkällä tai korkealla katolla pesu kuuluu ammattilaiselle, jolla on putoamissuojaus ja oikeat välineet.
Turvallisuus on tärkein syy harkita ammattilaista. Katolla työskentely vaatii putoamissuojauksen, eli valjaat, kiinnityspisteet ja tarvittaessa telineet, eikä märälle tai jyrkälle katolle pidä kiivetä yksin. Lisäksi väärä menetelmä tai liian väkevä aine voi tehdä enemmän vahinkoa kuin itse kasvusto, ja vahinko paljastuu usein vasta seuraavana talvena. Kotitalousvähennyksen voi hyödyntää myös ostetussa pesutyössä, mikä pienentää ammattilaisen teettämisen kustannusta.
Ammattilaisen pesu kannattaa myös siksi, että samalla katto tulee tarkastettua. Kun katon pesu tehdään huolella, asentaja näkee kasvuston alta paljastuvan katteen todellisen kunnon: irronneet kiinnikkeet, rapautuneet tiilet, huovan rakkulat tai pellitysten viat. Pesu on usein luonteva hetki tehdä myös maksuton kuntotarkastus ja arvioida, riittääkö pesu vai onko edessä korjaus. Kun teemme pesun, jätämme jälkeemme puhtaan katon ja siistin pihan: kasvustojäte kerätään pois eikä jätetä lojumaan istutuksiin.
Esimerkki kentältä: Erään 1990-luvun omakotitalon omistaja Keski-Suomessa oli pessyt betonitiilikattonsa itse vuokratulla painepesurilla. Vihreä sammal lähti, mutta samalla irtosi tiilten pinnoite, ja seuraavana talvena pakkanen alkoi rapauttaa paljaaksi jäänyttä betonia. Maksuttomalla arviokäynnillä totesimme, että kovan pesun jälki oli nopeuttanut tiilten ikääntymistä vuosilla. Oikein tehty matalapainepesu ja sammaleenpoistoaine olisivat riittäneet ja säästäneet katon. Tämä on hyvä muistutus siitä, että väärä menetelmä maksaa enemmän kuin sammal.
Pesu vs. pinnoitus
Pesu poistaa kasvuston, mutta se ei palauta kulunutta tai haalistunutta pintaa. Tässä kohtaa moni kysyy, kannattaako katto pestä vai pinnoittaa. Vastaus riippuu katteen kunnosta.
Jos kate on perusrakenteeltaan ehjä mutta likainen ja sammaleinen, pesu riittää ja katto saa lisää vuosia. Jos taas tiilen pinnoite on rapautunut tai peltikaton maalipinta on haalistunut ja paikoin ruosteinen, pelkkä pesu ei riitä, vaan silloin kannattaa harkita katon pinnoitusta, joka tehdään aina puhtaalle, pestylle pinnalle. Pinnoitus ei kuitenkaan korvaa kattoremonttia, jos kate on tullut elinkaarensa päähän.
Me kerromme rehellisesti, kummasta on kyse. Emme myy turhia remontteja: jos katto pelastuu pesulla, suosittelemme pesua. Jos pinnoitus tai uusiminen on perusteltua, näytämme sen kuntokartoituksessa konkreettisesti, emmekä ehdota pinnoitusta katteelle, joka pitäisi uusia.

Pyydä maksuton arviokäynti
Kymppiremontit on suomalainen perheyritys, joka tekee kotisi ulkopuolen kerralla kuntoon: takuulla, kotimaisin voimin ja ilman stressiä. Yli 800 remonttia vuodessa, yli 16 vuoden kokemuksella (perustettu 2009). Asiakastyytyväisyytemme on 4,71 / 5, ja yli 96 % palautteista antaa 4 tai 5 tähteä.
Jos kattosi on sammaloitunut etkä ole varma, riittääkö pesu vai tarvitaanko enemmän, varaa maksuton arviokäynti. Tulemme paikalle, tarkistamme katteen kunnon kasvuston alta ja kerromme rehellisesti, mikä on järkevin ratkaisu. Saat kirjallisen, eritellyn tarjouksen, ja työtä kattaa markkinoiden pisin työtakuu (Kymppiremonttien mukaan).
Soita 0207 661344 tai täytä lomake – varaa maksuton arviokäynti.
Pyydä tarjous Kymppiremonteilta →

Asiantuntija-info
Kirjoittaja: Kymppiremonttien kattoasiantuntijat Kymppiremontit Oy on vuonna 2009 perustettu suomalainen perheyritys, joka on erikoistunut omakoti- ja rivitalojen ulkoremontteihin. Yli 60 ammattilaista toteuttaa vuosittain yli 800 remonttia Keski-, Itä- ja Etelä-Suomessa sekä Keski- ja Eteläpohjanmaalla.
📞 Yhteys: info@kymppiremontit.fi | 0207 661344 🏢 Toimipiste: Iskutie 10, 40320 Jyväskylä
Lähteet:
- Kattoliitto ry – Toimivat Katot -ohjeistus, katon huolto ja puhtaanapito (kattoliitto.fi)
- Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes – biosidivalmisterekisteri, sammaleenpoistoaineet (tukes.fi)
Lisää aiheesta
- Kattoremontti avaimet käteen -palveluna
- Katon pinnoitus ja kattopinnoite
- Katon käyttöikä – kuinka kauan pelti, huopa ja tiili kestävät?
- Varaa maksuton arviokäynti
Usein kysytyt kysymykset
<!– wp:wpseopress/faq-block-v2 {"schema":{"@context":"https://schema.org","@type":"FAQPage","url":"https://www.kymppiremontit.fi/katon-pesu-ja-sammaleenpoisto/","@id":"https://www.kymppiremontit.fi/katon-pesu-ja-sammaleenpoisto/","mainEntity":[{"@type":"Question","url":"https://www.kymppiremontit.fi/katon-pesu-ja-sammaleenpoisto/#kuinka-usein-katto-kannattaa-pesta","name":"Kuinka usein katto kannattaa pestä?","answerCount":1,"acceptedAnswer":{"@type":"Answer","text":"Useimmilla katoilla riittää sammaleenpoisto noin 3–5 vuoden välein, mutta tarve riippuu sijainnista. Puiden varjostama, pohjoiseen viettävä lape sammaloituu nopeammin kuin avoin, aurinkoinen katto. Säännöllinen kevyt pesu on aina parempi kuin harva ja raju: mitä enemmän kasvuston annetaan kertyä, sitä rajumpaa pesua se vaatii.
”}},{”@type”:”Question”,”url”:”https://www.kymppiremontit.fi/katon-pesu-ja-sammaleenpoisto/#mika-on-paras-tiilikaton-pesuaine”,”name”:”Mikä on paras tiilikaton pesuaine?”,”answerCount”:1,”acceptedAnswer”:{”@type”:”Answer”,”text”:”Paras tiilikaton pesuaine on betonitiilelle soveltuva, huuhdeltava sammaleenpoistoaine, joka löytyy Tukesin biosidivalmisterekisteristä. Vältä omatekoisia liuoksia ja liian väkeviä aineita. Levitä aine ohjeen mukaan puhtaalle pinnalle ja anna sen vaikuttaa, sillä teho kehittyy usein vasta viikkojen kuluessa sateiden myötä.
”}},{”@type”:”Question”,”url”:”https://www.kymppiremontit.fi/katon-pesu-ja-sammaleenpoisto/#voiko-peltikaton-pesta-painepesurilla”,”name”:”Voiko peltikaton pestä painepesurilla?”,”answerCount”:1,”acceptedAnswer”:{”@type”:”Answer”,”text”:”Peltikaton voi pestä matalalla paineella ja pehmeällä harjalla, mutta kovaa painepesua kannattaa välttää. Liian kova suihku naarmuttaa maalipintaa ja painaa vettä saumojen alle, mikä edistää ruostumista. Pehmeä harja, mieto peltikatto pesuaine ja huuhtelu ylhäältä alaspäin on katteelle turvallisin yhdistelmä.
”}},{”@type”:”Question”,”url”:”https://www.kymppiremontit.fi/katon-pesu-ja-sammaleenpoisto/#saako-huopakattoa-pesta-painepesurilla”,”name”:”Saako huopakattoa pestä painepesurilla?”,”answerCount”:1,”acceptedAnswer”:{”@type”:”Answer”,”text”:”Ei saa. Huopakatto sammaleen poisto tehdään aina kevyesti harjaamalla ja matalapaineisella huuhtelulla. Painepesuri irrottaa bitumipinnan suojaavan sirotteen, jolloin kate menettää sään- ja UV-kestonsa ja vanhenee ennenaikaisesti. Sammaleenpoistoaine hillitsee kasvuston uusiutumista turvallisesti.
”}},{”@type”:”Question”,”url”:”https://www.kymppiremontit.fi/katon-pesu-ja-sammaleenpoisto/#lahteeko-sammal-pelkalla-vedella”,”name”:”Lähteekö sammal pelkällä vedellä?”,”answerCount”:1,”acceptedAnswer”:{”@type”:”Answer”,”text”:”Irtonaisin sammal lähtee harjaamalla ja huuhtelemalla, mutta juurtunut jäkälä ja levä vaativat sammaleenpoistoaineen. Pelkkä vesi ei tapa kasvustoa, joten se palaa nopeasti takaisin. Kemiallinen käsittely estää uusiutumista ja pidentää pesun vaikutusta selvästi.
”}},{”@type”:”Question”,”url”:”https://www.kymppiremontit.fi/katon-pesu-ja-sammaleenpoisto/#pidentaako-pesu-katon-ikaa”,”name”:”Pidentääkö pesu katon ikää?”,”answerCount”:1,”acceptedAnswer”:{”@type”:”Answer”,”text”:”Kyllä. Säännöllinen sammaleenpoisto poistaa kosteutta pidättävän kasvuston ja hidastaa katteen rapautumista. Hyvin hoidettu katto saavuttaa materiaalinsa täyden käyttöiän, kun taas hoitamaton sammal voi viedä siltä useita vuosia. Pesu on edullisin yksittäinen tapa pidentää katon elinkaarta.
”}},{”@type”:”Question”,”url”:”https://www.kymppiremontit.fi/katon-pesu-ja-sammaleenpoisto/#kannattaako-katto-pesta-itse-vai-tilata-ammattilainen”,”name”:”Kannattaako katto pestä itse vai tilata ammattilainen?”,”answerCount”:1,”acceptedAnswer”:{”@type”:”Answer”,”text”:”Matalan lappeen voi pestä itse, jos turvallisuus ja putoamissuojaus ovat kunnossa. Jyrkkä tai korkea katto kannattaa jättää ammattilaiselle. Ammattilainen näkee samalla katteen todellisen kunnon kasvuston alta ja osaa kertoa, riittääkö pesu vai tarvitaanko korjaus, ja tekee työn katemateriaalille oikealla menetelmällä.
”}},{”@type”:”Question”,”url”:”https://www.kymppiremontit.fi/katon-pesu-ja-sammaleenpoisto/#voiko-sammal-vaurioittaa-kattoa-pysyvasti”,”name”:”Voiko sammal vaurioittaa kattoa pysyvästi?”,”answerCount”:1,”acceptedAnswer”:{”@type”:”Answer”,”text”:”Kyllä, jos sen antaa kasvaa rauhassa vuosia. Sammal ja jäkälä pidättävät kosteutta, joka pakkasen ja sulamisen myötä rapauttaa betonitiilen pintaa, ruostuttaa peltiä kiinnikkeiden kohdalta ja irrottaa huovan sirotetta. Pintavauriot voivat jäädä pysyviksi, vaikka kasvusto poistettaisiin. Siksi sammaleenpoisto kannattaa tehdä ajoissa, ennen kuin vahinko ehtii syntyä.
”}},{”@type”:”Question”,”url”:”https://www.kymppiremontit.fi/katon-pesu-ja-sammaleenpoisto/#pitaako-katto-pinnoittaa-pesun-jalkeen”,”name”:”Pitääkö katto pinnoittaa pesun jälkeen?”,”answerCount”:1,”acceptedAnswer”:{”@type”:”Answer”,”text”:”Ei automaattisesti. Jos kate on pesun jälkeen ehjä ja pintamateriaali kunnossa, pelkkä pesu riittää. Pinnoitus kannattaa vain, jos tiilen pinnoite on rapautunut tai peltikaton maalipinta on kulunut. Kerromme arviokäynnillä rehellisesti, kumpi on sinun kattosi kohdalla tarpeen, emmekä ehdota pinnoitusta, jos sitä ei tarvita.
”}}]}} –>Kuinka usein katto kannattaa pestä?
Useimmilla katoilla riittää sammaleenpoisto noin 3–5 vuoden välein, mutta tarve riippuu sijainnista. Puiden varjostama, pohjoiseen viettävä lape sammaloituu nopeammin kuin avoin, aurinkoinen katto. Säännöllinen kevyt pesu on aina parempi kuin harva ja raju: mitä enemmän kasvuston annetaan kertyä, sitä rajumpaa pesua se vaatii.
Mikä on paras tiilikaton pesuaine?
Paras tiilikaton pesuaine on betonitiilelle soveltuva, huuhdeltava sammaleenpoistoaine, joka löytyy Tukesin biosidivalmisterekisteristä. Vältä omatekoisia liuoksia ja liian väkeviä aineita. Levitä aine ohjeen mukaan puhtaalle pinnalle ja anna sen vaikuttaa, sillä teho kehittyy usein vasta viikkojen kuluessa sateiden myötä.
Voiko peltikaton pestä painepesurilla?
Peltikaton voi pestä matalalla paineella ja pehmeällä harjalla, mutta kovaa painepesua kannattaa välttää. Liian kova suihku naarmuttaa maalipintaa ja painaa vettä saumojen alle, mikä edistää ruostumista. Pehmeä harja, mieto peltikatto pesuaine ja huuhtelu ylhäältä alaspäin on katteelle turvallisin yhdistelmä.
Saako huopakattoa pestä painepesurilla?
Ei saa. Huopakatto sammaleen poisto tehdään aina kevyesti harjaamalla ja matalapaineisella huuhtelulla. Painepesuri irrottaa bitumipinnan suojaavan sirotteen, jolloin kate menettää sään- ja UV-kestonsa ja vanhenee ennenaikaisesti. Sammaleenpoistoaine hillitsee kasvuston uusiutumista turvallisesti.
Lähteekö sammal pelkällä vedellä?
Irtonaisin sammal lähtee harjaamalla ja huuhtelemalla, mutta juurtunut jäkälä ja levä vaativat sammaleenpoistoaineen. Pelkkä vesi ei tapa kasvustoa, joten se palaa nopeasti takaisin. Kemiallinen käsittely estää uusiutumista ja pidentää pesun vaikutusta selvästi.
Pidentääkö pesu katon ikää?
Kyllä. Säännöllinen sammaleenpoisto poistaa kosteutta pidättävän kasvuston ja hidastaa katteen rapautumista. Hyvin hoidettu katto saavuttaa materiaalinsa täyden käyttöiän, kun taas hoitamaton sammal voi viedä siltä useita vuosia. Pesu on edullisin yksittäinen tapa pidentää katon elinkaarta.
Kannattaako katto pestä itse vai tilata ammattilainen?
Matalan lappeen voi pestä itse, jos turvallisuus ja putoamissuojaus ovat kunnossa. Jyrkkä tai korkea katto kannattaa jättää ammattilaiselle. Ammattilainen näkee samalla katteen todellisen kunnon kasvuston alta ja osaa kertoa, riittääkö pesu vai tarvitaanko korjaus, ja tekee työn katemateriaalille oikealla menetelmällä.
Voiko sammal vaurioittaa kattoa pysyvästi?
Kyllä, jos sen antaa kasvaa rauhassa vuosia. Sammal ja jäkälä pidättävät kosteutta, joka pakkasen ja sulamisen myötä rapauttaa betonitiilen pintaa, ruostuttaa peltiä kiinnikkeiden kohdalta ja irrottaa huovan sirotetta. Pintavauriot voivat jäädä pysyviksi, vaikka kasvusto poistettaisiin. Siksi sammaleenpoisto kannattaa tehdä ajoissa, ennen kuin vahinko ehtii syntyä.
Pitääkö katto pinnoittaa pesun jälkeen?
Ei automaattisesti. Jos kate on pesun jälkeen ehjä ja pintamateriaali kunnossa, pelkkä pesu riittää. Pinnoitus kannattaa vain, jos tiilen pinnoite on rapautunut tai peltikaton maalipinta on kulunut. Kerromme arviokäynnillä rehellisesti, kumpi on sinun kattosi kohdalla tarpeen, emmekä ehdota pinnoitusta, jos sitä ei tarvita.